”Hyvä äiti ei juo” ja muita uskomuksia

NAISTENPÄIVÄNÄ on syytä nostaa esiin tasa-arvo-ongelmat liittyen alkoholiin ja päihdehoitoon.

YHTEISKUNNASSAMME suhtaudutaan eri tavalla naisen ja miehen juomiseen, ja etenkin äidin ja isän alkoholinkäyttöön ja niistä syntyviin ongelmiin.

ÄIDIT tiedostavat tämän, ja se estää heitä hakemasta apua ajoissa. Yhä useampi nainen tissuttelee kotona salaa. Tutkimukset paljastavat, että naisten alkoholikuolemat ovat nelinkertaistuneet 20 vuodessa.

NAISEN ja etenkin äidin ongelmajuominen on yhä tabu. Suomessa on kirjoitettu lukemattomia kirjoja, lauluja ja elokuvia, joissa päähenkilönä on alkoholistimies ja tyylinä rentturomantiikka.

NÄISSÄ teoksissa yletön juominen saatetaan esittää ihannoivaan sävyyn, kapinallisuutena ja miehekkään ”työmiehen” ansaittuna irtiottona. Alkoholistimies on elokuvissa joko boheemi renttu, hauska seuramies, ilkeä isäntä tai säälittävä reppana.

ALKOHOLISTINAISTEN rooleista ei tule mieleen muita kuin Dallasin Sue Ellen ja Elisabeth Taylor elokuvassa Kuka pelkää Virginia Woolfia. Molemmat ovat rooleissaan ”kauheita akkoja”. Eivät herätä katsojassa minkäänlaista sympatiaa.

TOSIELÄMÄN alkoholistinaiset ovat kuitenkin heterogeeninen ryhmä. Yhteistä alkoholiriippuvaisille naisille ja etenkin -äideille on, että he yrittävät viimeiseen asti peitellä juomista lasten menettämisen pelossa.

NAISET salaavat päihdeongelman miehiä pitempään ja kynnys hoitoon hakeutumiseen on heille korkeampi. Syy salailuun on häpeä: hyvä äiti ei juo. Äidit myös pelkäävät lastensa huostaanottoa.

Sosiaalityöntekijät kirjaavat päihteettömyystavoitteen
yleensä vain äideille

NAISET kokevat, että heidän pitää olla hyviä ja täydellisiä äitejä, ja se estää hakemasta apua. Äitiyteen kohdistetaan niin paljon yhteiskunnallisia odotuksia, että voidaan puhua äitimyytistä ja jopa äitiyden ideologiasta.

TIINA Törmä toteaa väitöskirjassaan Juovasta äidistä raittiiksi äidiksi: alkoholismista toipumisen prosessi äitien kertomana, että äidin alkoholismia pidetään lapsen kannalta paljon pahempana kuin isän alkoholismia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät kirjaavat päihteettömyystavoitteen yleensä vain äideille. Isät jäävät taustalle keskusteluissa.

ÄITIYDEN moraalikoodit, vanhat uskomukset ja arvot ohjaavat Törmän mukaan edelleen äitiysidentiteetin rakentumista. Päihdeongelmaiset äidit kokevat, etteivät he täytä äitiyden vaatimuksia. 

KOSKA yhteiskunnassamme alkoholistiäiti on tabu, päihdeongelmaisia naisia usein hoidetaan pitkään mielenterveyspotilaina ja heille määrätään masennuslääkkeitä, vaikka he tarvitsisivat apua juomisen lopettamiseen.

YHTEISKUNNAN ja viranomaisten olisi syytä muuttaa asenteitaan naisten alkoholismia kohtaan.
Ympäristön paineiden ja tuomitsemisen pelossa ongelma muhii piilossa ja pääsee pahenemaan pitkälle ennen kuin siihen puututaan.

Alkoholi ei tunne tasa-arvoa:

  • Naisten alkoholiriippuvuuden on todettu kehittyvän nopeammin kuin miesten. Naisen kehossa on vettä noin 66 prosenttia, miehen kehosta 75 prosenttia. Koska alkoholi on vesiliukoista, se vaikuttaa naiseen nopeammin veren alkoholipitoisuuden noustessa korkealle.
  • Naisen elimistö hajottaa alkoholia hitaammin, ja siksi nainen saa miestä nopeammin elimistövaurioita.
  • Paitsi riippuvuus myös maksakirroosi kehittyy fysiologisista syistä nopeammin naiselle kuin miehelle.
  • Alkoholi myös sekoittaa naisen hormonitoimintaa ja saattaa nostaa testosteronitasoa jopa 270 prosenttia. Paljon alkoholia käyttävät naiset miehistyvät ja voivat muuttua aggressiivisiksi.
  • Runsas alkoholinkäyttö lisää naisilla myös hedelmättömyyttä.
  • Jatkuva arkikäyttö aiheuttaa etenkin naisilla ahdistusta, paniikkikohtauksia ja masennusta sekä lisää rintasyöpäriskiä.


Lähde: Ira Koivu: Vapaa viinistä – miten elämä muuttuu, kun pistää korkin kiinni