“242 päivää raittiutta takana ja aivan uusi elämä alkanut”
OLEN 58 -vuotias hoitoalalla työskentelevä nainen.
Nuorempana alkoholinkäyttöni oli varsin kohtuullista, ja sellainen satunnaiskäyttö jatkui pitkälti aikuisuuteen.
PIKKUHILJAA kuitenkin kävi niin, että viini valtasi tilaa elämässäni enemmän ja enemmän. Aiemmin harrastin paljon liikuntaa, ja sain siitä hyvän olon ja rentoutuksen. Vähitellen viini valtasi liikunnan paikan, ja kuin huomaamatta sai minut koukkuun: jos en juonut, niin ainakin suunnittelin, milloin voin taas juoda.
Lopulta liikunta- ja muutkin harrastukset jäivät, ja alkoholisoiduin.
”SUORITIN” ihan mallikelpoisesti työni ja elämäni, enkä usko, että kovin monikaan tiesi, saati uskoi minun olleen niin koukussa viiniin, kuin todellisuudessa olin.
OLEN luonteeltani positiivinen ihminen, mutta alkoholi muutti minut alakuloiseksi. En nähnyt juuri mitään iloa missään, enkä välittänyt itsestäni. En ajatellut muuta kuin sitä, milloin voin juoda.
EN voinut enää lopettaa, vaikka inhosinkin juomistani niin paljon, että kaadoin loppuviinejä viemäriin. Alkoholi oli täyttänyt ajatukseni kokonaan ja tein epätoivoissani netistä löytämiäni ”Juotko liikaa” -testejä. Itseinho, väsymys ja ilottomuus lisääntyivät koko ajan. Halusin eroon alkoholista, mutta en tiennyt miten se onnistuisi.
HAIN apua tilanteeseeni muun muassa A-klinikalta, mutta siellä koin, että ongelmaani vähäteltiin: “Voihan sitä nyt muutaman lasin viiniä ottaa, kun työtkin hoituu”.
OSALLISTUIN myös netissä toimivaan AA-ryhmään ja kävin muutaman kerran naistenryhmässä. Varmasti moni saa sieltä apua, mutta minulle se ei sopinut.
En kaivannut enää yhtään syyllistämistä ja menneen vatvomista. Syyllistin jo ihan tarpeeksi itseäni ja häpesin juomistani. En myöskään kokenut luontevaksi hokea olevani alkoholisti.
HALUSIN vain eroon alkoholista. Halusin raittiiksi ja iloa elämääni.
Sitten onnekseni löysin netistä Soberistin Vapaudu viinistä -verkkovalmennuksen, lähdin siihen mukaan, ja tänään tulee 242 päivää täyteen raittiutta.
OLIN jo alkanut uskoa, etten pääsisi koskaan alkoholista eroon, mutta ihme on tapahtunut: myös ajatukseni ovat viinistä vapaat. Minulla on alkanut aivan uusi elämä tämän soberismin myötä. Pelko, alakulo ja ahdistus ovat poissa.
TOKIHAN vastoinkäymisiä ja pettymyksiä elämässä aina välillä tulee eteen, mutta suhtautumiseni niihin on muuttunut.
TÄSSÄ metodissa minua auttoivat ilo ja toiveikkuus — ja vahva päätös ja sen ankkuroiminen. Raittiutta vahvistavana tekijänä ovat toimineet myös kurssin materiaalit ja livevalmennukset, joiden nauhoitteita olen kuunnellut uudestaan moneen kertaan. Erityisesti itsemyötätunto-osio on ollut tärkeä.
MINÄ olen päässyt eroon alkoholista ja saanut takaisin elämäniloni, toivon, unelmat ja itsestä huolehtimisen. Myös muut ovat huomanneet muutokseni ja olen voinut jo kertoa tilanteestani. Ehkä avoimuudellani voin auttaa toisiakin toipumaan alkoholista ilolla ja toivolla.
EN voisi enää kuvitella tilannetta, että joisin alkoholia. Elämäni on muuttunut niin ihanaksi, etten halua enää ikinä takaisin siihen synkkyyteen ja epätoivoon. Tapahtui mitä vain, minä pysyn päätöksessäni.
TÄMÄ raitistuminen on prosessi, joka jatkuu loppuelään, ja joka tuo tullessaan niin paljon positiivisia asioita, ettei sitä tahdo todeksi uskoa.
Riitta, 58, Soberisti
Artikkelia on päivitetty 29.6.2021 klo 16.36 Riitalta saadun uuden palautteen myötä
