ALKOHOLIONGELMA on ollut osa minua 15-vuotiaasta asti. Ihastuin alkoholiin tuomaan olotilaan ensimmäisestä kokeilusta, joka oli myös viedä henkeni. Siitä asti olen taistellut riippuvuuden ristiaallokossa.
OLIN täysi-ikäisyyden kynnyksellä vuosituhannen vaihteessa, jolloin ainakin silloiseen kotikuntaani suorastaan virtasi itärajan takaa salakuljetettua pirtua. Perjantai-illan viettoon kuului kavereiden kanssa kokoontuminen yhteen pirtupullon äärelle. Nousuhumala kesti noin tunnin, ja sen jälkeen seurasi tolkuton humalatila.
Jo lukioiässä viikonlopulta jääneitä viinoja käytiin juomassa keskellä viikkoa koulun hyppytunneilla. Viskipullo kuului jossain vaiheessa myös koulurepun vakiovarustukseen.
NUORENA alkoholi oli erottamaton osa viikonloppua ja myöhemmin kolmekymppisenä yksinyrittäjänä erottamaton osa elämääni. Minulla oli tapana juoda työnteon ohessa siinä määrin, että viikoittaisia annoksia kertyi helposti yli kaksisataa. Jossain vaiheessa työnteko jäi alkoholin jalkoihin ja päihderiippuvuus jätti jälkeensä kymmenien tuhansien eurojen velat ja terveyshuolet.
VIIMEISET kolme vuotta olen käytännössä joko juonut, tai ollut hoitolaitoksessa akuutilla katkolla tai pidemmässä kuntoutuksessa. Lopulta elimistöni oli jo niin huonossa kunnossa, että alkoholi ei enää yksinkertaisesti mennyt kurkusta alas, tai ainakaan pysynyt sisällä.
OLEN saanut alkoholiongelmaan viimeisen viidentoista vuoden aikana apua kymmeniltä ammattilaisilta lukuisissa eri hoitopaikoissa. Lääkärit ovat ihmetelleet, että vielä pystyn kävelemään ja muistan nimeni. He antoivat eliniänodotteeksi muutamia vuosia. Ennuste ei saanut minua edes harkitsemaan lopettamista.
Ensimmäiset päivät ilman alkoholia
HEINÄKUUN 4. päivä vuonna 2022 heräsin aamuyöllä yöjunan hytistä jossain Oulun ja Kemin välisellä rataosuudella ja ihmettelin, missä olin. Ensimmäisenä etsin automaattisesti alkoholia ja löysinkin huojennuksekseni avaamattoman oluttölkin.
JOTAIN kuitenkin tapahtui, sillä pideltyäni oluttölkkiä hetken kädessäni, laitoin sen takaisin paikalleen, otin siitä valokuvan ja hain ravintolavaunusta kuuman kahvin.
Ensimmäiset päivät ilman alkoholia eivät todellakaan olleet helppoja, viikoista puhumattakaan – olinhan juonut yli puoli vuotta päivittäin ja lopettanut käytön tyhmän rohkeasti “seinään”, ilman lääkkeitä ja ammattiapua.
NOIN kuukauden juomattomuuden jälkeen huomasin kirjastossa sattumalta Ira Koivun kirjan Vapaudu viinistä – miten elämä muuttuu, kun pistää korkin kiinni, ja kaikista epäilyistä ja ennakkoluuloista huolimatta päätin lainata sen. Huomasin jo kotibussissa kirjaa selaillessani hämmästyksekseni, että joku ajatteli alkoholin aiheuttamista ongelmista ja niistä vapautumisesta juuri samoin kuin minä.
TIEDÄN varmuudella sen, että ilman perhettäni ja vuosien saatossa saamiani pieniä päihteettömyyden tiedonmurusia en olisi selvinnyt, mutta uskon, että Iran metodeihin aikaisemmin tutustuneena olisin säästänyt valtavat määrät rahaa ja ennen muuta elänyt aivan erilaista, täydempää elämää, jota nyt kutsun soberismiksi.
MIKÄLI sinulla on edes hieman sellainen olo, että alkoholi näyttelee elämässäsi tarpeettoman suurta roolia, suosittelen sinua täydestä sydämestäni tutustumaan Soberisti-metodiin ja antamaan sille mahdollisuuden muuttaa elämääsi merkittävästi ja pysyvästi.
VAKUUTAN, että alkoholista vapautuminen ja soberisti-elämäntapa todella on pysähtymisen ja kaiken vaivannäön arvoista!
Sami Tarmio
*******
Sami Tarmio on 39-vuotias kangasalalainen luonnon, hyvän kirjallisuuden ja musiikin ystävä.
Samin perheeseen kuuluvat puoliso ja tytär.
Nuoruutensa Tarmio työskenteli muun muassa rakennusapumiehenä ja haudankaivajan lapiomiehenä. Yliopisto-opinnot jäivät kesken mielenterveyshaasteiden vuoksi ja sen jälkeen Tarmio ajautui kirja-alalle ensin kirjakaupan myyjäksi sekä useamman eri kustantamon markkinointi- ja myyntitiimeihin ja myöhemmin itsenäiseksi kirja-alan yrittäjäksi.
Sami on paininut kymmeniä vuosia alkoholin ja mielenterveysongelmien kanssa ja käynyt läpi kymmeniä hoitojaksoja.
Viime vuosina Tarmio on kirjoittanut mielenterveys- ja päihdeongelmista muun muassa Mielenterveyden keskusliiton julkaisuihin sekä koonnut omakohtaista tietokirjaa pakko-oireisesta häiriöstä.
Tarmio on koulutettu kokemusasiantuntija erikoisalueenaan päihdeongelmat ja pakko-oireinen häiriö. Parhaillaan hän opiskelee mindfulness-ohjaajaksi. Tulevaisuuden haaveena on yhdistää intohimo ja kokemusperusta kirjallisuusterapian osaajana päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa.
