KIRJAILIJA, toimittaja Laura Friman kolumnoi Ylen Kulttuurikoktailissa (12.1.2022) otsikolla: Milleniaalit brändäsivät raittiuden, itse olen alkoholille kiitollinen suunnilleen kaikesta

Friman oli päättänyt pitää korkin vuoden kiinni, mutta todennut jo ensimmäisen kuukauden lopussa, ettei maksa vaivaa. Ilmeisesti tämän kokemuksen innoittamana hän kirjoitti kolumninsa, jossa ruotii sober curious -ilmiötä.

OLEN Frimania viisi vuotta vanhempi, myöskin toimittaja ja kirjailija, jolla on takana omalle ikäluokalleni tyypillinen kostea nuoruus ja aikuisuus.

OLEN siis elänyt samassa alkoholikuplassa kuin Friman, ja kirjoitin aikanaan monta alkoholimyönteistä juttua Ilta-Sanomiin ja Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen. Jos Sober curious -ilmiö olisi syntynyt silloin, olisin varmasti voinut kirjoittaa samantyyppisen kolumnin vastareaktiona raikkaille raitistelijoille.

OLIN varma, että ilman alkoholia elämäni olisi tylsää, minä olisin tylsä, enkä kelpaisi raittiina. Kunnes minusta alkoi tuntua siltä, että alkoholista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

ALOIN myös miettiä, millaista olisi elämä ilman alkoholia. Minusta tuli siis sober curious.

NELJÄKYMMENTÄ täytettyäni panin korkin kiinni ja silmäni avautuivat: elämästä ei tullutkaan kuivaa, vaan entistä värikkäämpää.  Nukuin loistavasti, aloin herätä pirteänä ja hyväntuulisena, minusta onnellisempi, energisempi ja hyvinvoivempi.

TOKI välillä ottaa päähän ja tulee lunta tupaan, mutta ei tulisi mieleenkään heikentää omaa fyysistä ja henkistä kuntoa vetämällä nollaukset pullosta.

KOSKA tunnen omasta kokemuksestani kolikon molemmat puolet, koen tarpeelliseksi poksauttaa pari alkoholikuplaa Firmanin kolumnista.

Kupla 1: Urakehitys ja seksielämä ovat alkoholin ansiota

LAURA Friman kirjoittaa olevansa alkoholille kiitollinen suunnilleen kaikesta, seksielämästä uraan saakka. Hän ei usko, että ”olisi uskaltanut lähestyä vetäviä ihmisiä romanttisesti tai verkostoitumismielessä, ellei olisi saanut puristaa turvaleluna toisessa kädessä viinilasin jalkaa tai lähmäistä tuoppia”.

KUITENKIN meillä kaikilla on ollut aika, jolloin emme käyttäneet alkoholia. Lapsuus ja ehkä vielä varhaisnuoruuskin. Miten silloin solmimme sosiaalisia kontakteja, saimme ystäviä ja mahdollisesti ihastuimme ja pussasimme ensimmäistä kertaa? Vasta, kun alkoholi on kuvioissa, siitä tulee pelastusrengas, turvalelu, jota ilman ei pärjää.

ALKOHOLI voi tosiaan olla avuksi ujolle ja sosiaalisesti estyneelle ihmiselle, mutta toisaalta elämästä tulee rikkaampaa, kun rohkeasti kohtaa torjutuksi tulemisen pelkonsa ja alkaa harjoitella selvinpäin flirttaamista. Ensimmäinen kerta on aina vaikein, sen jälkeen helpottaa.

MITÄ seksiin tulee, se on paljon, paljon parempaa selvinpäin ja orgasmit voimistuvat.

VERKOSTOITUMISTILAISUUDESSA ei sovi näkyvästi humaltua, joten ehkä Laura tosiaan vain kantaa niissä mukaan viinilasia tai tuoppia turvaleluna. Siinä tapauksessa holiton juoma viinilasista tai tuopista ajaisi saman asian.

SELVINPÄIN välttyy hermomyrkyn aiheuttamilta virhearvioilta ja löytää suuremmalla todennäköisyydellä sopivamman kumppanin.

ON totta, että paljon hauskoja hetkiä on koettu humalassa, mutta olen kiitollinen siitä, että onnistuin jättämään alkoholin.

ON kuitenkin myös paljon asioita, joista en ole kiitollinen alkoholille, kuten:

1. Kadotetut lompakot, kännykät ja muisti.

2. Krapulat ja morkkikset, joissa olen kärvistellyt arviolta yli tuhat viikonloppua elämästäni.

3. Ne kerrat, kun olen ollut eksynyt ja paniikissa sokkeloisessa yökerhossa ymmärrettyäni olevani liian humalassa pitääkseni itsestäni huolta.

4. Ne kerrat, kun nuorena heräsin bussikuskin koputteluun päätepysäkillä keskellä yötä ja keskellä kylmintä talvea. Aikana, jolloin ei ollut edes kännyköitä.

5. Kaikki ne ikävät ja osin traumaattisetkin kokemukset, joita alkoholin vaikutuksen alaisena olen kokenut, ja joilta olisin välttynyt, jos olisin ollut selvinpäin.

Kupla 2: Alkoholin käyttäminen on kapinallista

FRIMAN kirjoittaa: “Sitä paitsi tehokkuuskeskeisessä ja wellness-marinoidussa maailmassa vapaaehtoinen hermomyrkyn imeminen tuntuu nykyään jopa raikkaan kapinalliselta kannanotolta.”

KUULOSTAA pahasti selittelyltä, kun päätös pitää korkki vuoden kiinni ei pitänyt.

TEHOKKUUSKESKEISYYDELLÄ ei ole mitään tekemistä sober curious -ilmiön tai raittiin elämän kanssa, kuten ei myöskään raikkaudella ja kapinallisuudella alkoholin käytön kanssa.

PÄINVASTOIN: moni alkoholin jättänyt on ollut armoton suorittaja ja uraohjus, joka on piiskannut itseään väsymyksestä huolimatta aina vain parempiin tuloksiin niin töissä kuin crossfitissäkin. Viikonloppuisin on ollut pakko nollata kierrokset ja stressi alkoholilla.

KUN ei enää säännöllisesti tuhoa yöuniaan etanolilla, saa enemmän palauttavaa unta, hermosto rauhoittuu ja kierrokset tasaantuvat. Aivot ovat virkeämmät ja luovemmat, joten ehkä sitä voi tosiaan saada enemmän aikaan raittiina, mutta ei välttämättä. Joskus on kausia, jolloin tarvitsee enemmän lepoa, ja soberisti, raitis ihminen voi antaa itsensä levätä hyvällä omalla tunnolla, koska tietää, ettei väsymys ole itseaiheutettua.

FRIMANIN väite alkoholin käyttämisestä kapinallisena on suuressa ristiriidassa sen kanssa, että hän ei itse lopulta kestänytkään ympäristön painetta juoda alkoholia, vaan lopetti raittiin vuotensa ennen ensimmäisen kuukauden loppua.

KAIKKI aikuiset suomalaiset, jotka eivät käytä alkoholia, ovat aivan taatusti joutuneet selittelemään valintaansa ja hyvin luultavasti myös kokeneet myös painostusta juoda.

SUURI enemmistö suomalaisista käyttää alkoholia. Siinä ei ole mitään raikasta saati kapinallista, kuten ei Frimannin alkoholipropagandaa tihkuvassa kolumnissakaan. Se oli kuin tunkkainen tuulahdus 2000-luvulta.

Lopuksi on vielä korjattava pari väärää tietoa Frimanin kolumnista:

TINDERISSÄ pubiruusut (misogynistinen termi) eivät häviä fitness-prinsessoille (edelleen misogynistinen), päinvastoin. Itse asiassa Tinderissä menestyvät parhaiten maksimissaan keskiasteen koulutuksen suorittaneet naiset, jotka eivät sylje tuoppiin. Jos erehdyt rehellisesti lisäämään kuvaukseesi ”en käytä alkoholia”, osumia tulee selvästi vähemmän. Tämä väite perustuu omiin kokemuksiin ja muiden raittiiden kertomaan.

Toinen asia, jota on aivan pakko kommentoida:

FRIMANIN tulkinta Sober curious -termistä on vähintäänkin erikoinen: ”raittius kiinnostaa, mutta ei tarpeeksi”.

MINÄ väitän, että sober curious tarkoittaa nimenomaan alkoholia käyttävien tai käyttäneiden, mutta raittiutta harkitsevien tai kokeilevien uteliaisuutta vaihtoehtoista, raitista elämää kohtaan.

TERMI toimii myös itsesuojeluna: on helpompaa sanoa olevansa sober curious kuin raitis, sillä jälkimmäinen voi aiheuttaa voimakkaita reaktioita lähipiirissä.

RAITISTELU, soberismi vaatii rohkeutta tässä alkoholiuskovaisten maassa. Vaikka sober curious -ilmiö onkin nyt pinnalla, se ei tarkoita sitä, että keski-ikäinen dokaaminen olisi nyt kapinallista. Julkinen raitistelu vaatii pokkaa ja on kapinallisinta, mitä Suomessa voi tehdä.

FRIMAN toimittajana varmasti tietää median uutiskriteerit. Jos enemmistö suomalaisista olisi pannut korkin kiinni, siitä ei tehtäisi juttuja.

Ira Koivu, Sober curious vuodesta 2011, soberisti vuodesta 2015

**